Facebook-ryhmä


Kerälän kylä - Kerästen kantakylä

Jorma Keränen

Kerälänkylä mainitaan ensimmäisen kerran kyläkokonaisuutena Paltamon pitäjän vuoden 1683 myllytulli- eli henkiveroluettelossa. Tuolloin kylässä oli 11 taloa, joiden isänniksi kirjattiin: Olavi Heikinpoika Keränen, Heikki Heikinpoika Keränen, Lauri Olavinpoika Keränen, Matti Matinpoika Keränen, Johannes Keräsen miniä Eleana, Matti Heikinpoika Keräsen veli Niilo, Antti Heikinpoika Keränen, Erkki Lieppa, Olavi Matinpojan poika Johannes (Keränen), Tuomas Hämäläinen ja Samuel Seppänen. Itsestään selvää on siis se, miksi kylä nimettiin Keräläksi.

Tuolloisen Kerälänkylän täsmällinen sijoittaminen kartalle on sitten hankalampi juttu, käytännössä lähes mahdotonta. Kerälänkylä oli tuolle ajalle ominainen maakirjakylä, jolla ei ollut tarkkoja rajoja. Kylän pääasiassa Keräsen suvun perustamat uudistalot sijaitsivat nimittäin alueella, johon kuuluivat nykyisen Hyrynsalmen läntiset alueet, Emäjoen länsi- ja itäpuolen alueet Hyryjärvestä Vuokinjoen suuseudulle ja edelleen Hyryjärvestä itään Moisiovaaraan ulottuva alue. Jotkut talot näillä alueilla luettiin kuitenkin Hyrynsalmen kylään. Kerälän kylä sijaitsi siis enemmän paperilla kuin maastossa. Uudistiloja perustettaessa näyttää olleen sen verran logiikkaa, että jompaan kumpaan kylään kuuluvan talon pojan perustama uudistila liitettiin samaan kylään. Mutta kun talon sai perustaa asumattomalle paikalle tämä johti siihen, että Kerälän ja Hyrynsalmen kylien taloja oli maastossa sikinsokin. Näin oli tilanne esim. Moisionvaarassa, Luvankylällä, Kytömäellä ja jopa Oravivaarassa. Kiannan ja Vuokin suuntaan tilanne oli selvempi.

Kerälän kylän kantatalona voidaan pitää Hyryjärven koilliskolkassa sijaitsevaa Kainuun Kerästen kantataloa Hoikkaa, jonka perusti ilmeisesti Muhoksen Laitasaaresta lähtöisin ollut Olavi Keränen vuonna 1601. Olavin pojista perustivat uudistilat 1630-luvulla Matti ja Heikki. Matin talon nimi oli vuoden 1650 manttaaliluettelossa Sakarajärvi ja Heikin Vuottojoki. Saman aikaisen Kainuun ensimmäisen kartan voidaan nähdä, että Matin talo sijaitsi ilmeisesti Sakarajärven etelärannalla Autioniemessä ja Heikin talo Emäjoen ja Sakaranjoen yhtymäkohdassa.

Varsinaiseksi Kerälän kylän keskuspaikaksi muodostui Sakaranjärven pohjois- ja koillispuolen vaarat, joille uudistaloja nousi 1600-luvun jälkipuoliskolla pääasiassa Keräsen suvun toimesta. Matti Olavinpoika Keräsen perustama seudun kantatalo Sakarajärven rannalla näyttää jätetyn autioksi varsin pian. Tämä vaaroille nousu oli tuolloin varsin yleinen ilmiö Kainuussa. Alkuperäinen asutus oli perustettu pääosin vesistöjen rantamille, mutta tuona ns. pikkujääkauden kylmimpänä ajanjaksona jouduttiin kiipeämään varsinkin pienten vesistöjen rannoilta hallaa pakoon vaaroille. Tuo nykyisten Pyykkölänvaaran, Kestinvaaran, Sakaravaaran, Sepänvaaran, Kuikkavaaran ja Suovaaran seutu tunnettiin viimeistään 1700-luvun jälkipuoliskon ajasta lähtien Mäki-Kerälänä. Kerälänkylän alue kasvoi 1700-luvulla entistäkin vaikeammin hahmotettavaksi. Kerälän asukkaiden perustamia taloja sisällytettiin kylän maakirjaan yhä kauempaa nykyisen Puolangan, Suomussalmen ja jopa Kuhmon puolelta. Hankalaksi käynyttä tilannetta pyrkivät 1700-luvun lopulla oikomaan pitäjän papit. Kansanopetus perustui vielä lukukinkerijärjestelmään ja sen toimiminen edellytti selkeää pitäjien alueellista ryhmittelyä kinkeripiireihin eli - kyliin. Yhdeksi Paltamon pitäjän eli seurakunnan 30:sta kinkeripiiristä nimettiin Kerälä. Tuon Kerälän kinkeripiirin raja kulki etelässä Hoikan eteläpuolelta Sakarajärven itäpuolelle Korpijärvelle, sieltä pohjoiseen Vuokinjoen suuhun, edelleen Kivelänvaaran pohjoispuolitse Laajaan ja sieltä takaisin etelään Emäjoen suuhun Hyryjärvelle. Kerälän maakirjakylän hajanaisuutta tänä ei kuitenkaan poistanut.

Hyrynsalmen irrottaminen Paltamosta omaksi pitäjäkseen vuonna 1786 johti Kerälän kylän hahmottumiseen uudella tavalla. Kinkerikylänä Kerälä esiintyi Suomussalmen kappeliseurakunnan osana, mutta kylän lounaiset ja läntiset talot liitettiin uuden seurakunnan keskuskylään Hyrynsalmeen. Verotuksellisesti tilanne säilyi kuitenkin hyvin sekavana Hyrynsalmen emäseurakunnan ja Suomussalmen kappeliseurakunnan raja-alueilla. Kerälänkylän veroluetteloissa oli edelleen hyrynsalmelaisia taloja. Vasta 1800-luvun puolivälissä juuri ennen Suomussalmen itsenäistymistä omaksi kirkkoherrakunnakseen Kerälänkylän veroluettelot puhdistettiin hyrynsalmelaisista taloista. Lopulta isonjaon päätyttyä 1870-luvulla sekä valtiovalta että kirkko ottivat kyläjaon perustaksi isojakokylät ja niin Kerälänkylä hahmottui sellaiseksi kuin se edelleenkin ymmärretään.

Kerälän alkuperäisen kinkeripiirin alue hahmottuu selkeästi Paltamon kirkkoherran Simon Appelgrenin vuonna 1786 piirtämässä Paltamon pitäjän kinkeripiirikartassa.

Taulu 1
1. Olof ( Olavi ) Lassenpk. Keränen, s. Muhos Laitasaari, k. Paldamo Hyrynsalmi.
Mäntylän kantasuvut
Mäntylän Keräset Hoikan Ollista nykypäivään
Kainuun Kerästen kantaisä ja samalla myös ensimmäinen selvästi tunnistettava Keräs- esi-isämme on vuoden 1605 veroluettelossa vuonna 1601 Hyrynsalmen kylään saapuneeksi merkitty Olavi Keränen. Hän asettui asumaan Hyryjärven koillispuolelle, Pikku-Hyryn itärannalle noin 10 kilometriä Hyrynsalmen nykyiseltä kirkolta koilliseen perustaen myöhemmin Hoikan nimellä tunnetun talon ja kylän. Hän lienee ollut lähtöisin Muhoksen Laitasaaresta. Sitä ei kuitenkaan voida todistaa, oliko hän sukua em. Pekka Keräselle, joka esiintyi jo vuodesta 1575 lähtien muutamana vuonna Kienajoen eli Kiehimänjoen kylän huonemiesluettelossa. Mahdollista ja hyvin todennäköistä sukulaisuus kuitenkin on. Mahdollista jopa on, että kyseessä oli Olavi Pekanpoika. Seuraavana on Mäntylän Kerästen suora sukupuu Hoikan Olavista nykyhetkeen. Esivanhempiemme nimet on selvyyden vuoksi alleviivattu ja asuintalojen nimet lihavoitu: Hyrynsalmi, myöhemmin Kerälänkylä r:no 5. Kerälä myöhempi Hoikka: alkupuolella Olavi Keräsen talous oli keskimääräisen kokoinen muihin Kainuun syrjäseutujen talouksiin verrattuna. Olavin taloudesta ja muistakin toimista on jo kerrottu asutusta esittelevässä luvussa. Puoliso: Paldamo Hyrynsalmi Vaimo Keränen, s. Paldamo Hyrynsalmi, k. Paldamo Hyrynsalmi.
Lapset: Matts ( Matti ) Keränen, s. 1608 Paldamo Hyrynsalmi. Tauluun 2.

Taulu 2
2. Matts ( Matti ) Olofinpk. Keränen,
Taulusta 1, (isä Olof Keränen), s. 1608 Paldamo Hyrynsalmi, k. 1680 Paldamo Hyrynsalmi.
Matti Olavinp. Keränen (1608 - n.1680) muutti rakentamaansa uudistaloon Hoikasta kymmenkunta kilometriä koilliseen Sakarajärven rannalle nykyisen Suomussalmen eteläosaan. Matin mahdollinen talonpaikka oli Sakarajärven etelärannan Autioniemi. Sakarajärven rantamille ja läheiselle Pyykkölänvaaralle nousi muitakin Kerästaloja ja seudusta muodostettiin 1680-luvulla oma Kerälän kylä seudun kanta-asukkaiden sukunimen mukaan. Puoliso: Paldamo Hyrynsalmi Vaimo Keränen, s. Paldamo Hyrynsalmi, k. Paldamo Hyrynsalmi.
Lapset: Olof ( Olavi ) Keränen, s. 1645 Paldamo Hyrynsalmi. Tauluun 3.

Taulu 3
3. Olof ( Olavi ) Mattsinpk. Keränen,
Taulusta 2, (isä Matts Keränen), s. 1645 Paldamo Hyrynsalmi, k. 1680 Paldamo Hyrynsalmi. Kerälän kylää r:no 12 Kerälä (Liete) myöhempää Lietekylää. Olavi Matinpoika Keränen (s. n. 1645 - n.1680) perusti uudistalon Kerälänkylän läntiseen kolkkaan nykyisen Hyrynsalmen länsiosaan noin 15 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta länteen Lietevaaralle noin vuonna 1667.
Puoliso: Paldamo Hyrynsalmi Vaimo Keränen,.
Lapset: Johan ( Juho ) Keränen, s. 1670 Paldamo Hyrynsalmi. Tauluun 4.

Taulu 4
4. Johan ( Juho ) Olofinpk. Keränen,
Taulusta 3, (isä Olof Keränen), s. 1670 Paldamo Hyrynsalmi, k. 1716 Paldamo.
Juho Olavinpoika Keränen (s.n.1670 - 1716) näyttää joutuneen isännäksi Lietteeseen alaikäisenä 1680-luvun alussa, koskapa hänet kirjattiin isännän tapaan maakirjaan vasta 1690-luvulla. Tämä talo joutui satojen muiden kainuulaistalojen tapaan isovihan aikana talvella 1716 vihollisen ryöstämäksi sekä sen lisäksi vihollisen selustaan oman onnensa varaan jääneen kapteeni L√•ngströmin johtaman Pohjanmaan vapaakomppanian pakkoverotuksen, käytännössä ryöstön kohteeksi. Talo säästyi kuitenkin yhtenä harvoista Hyrynsalmen taloista vihollisen polttamiselta. Tähän liittyvä mielenkiintoinen tarina kerrottu edellisessä luvussa. Näyttää siltä, että Lietteen talo siirtyi isovihan aiheuttamien vaikeuksien takia toiselle suvulle (Oikarisille), mutta ilmeisesti isovihan myrskyissä kuolleen Juho Olavinpoika Keräsen lapsista ainakin Heikki-niminen jäi taloon kasvattipojaksi. Olavi Oikarinen (isäntänä 1716 - 1730) pso. Kaarina Talo jakaantui kahtia 1730 Liete ja Mäki -nimisiksi taloiksi. Puoliso: Paldamo Hyrynsalmi Vaimo Keränen.
Lapset: Henric Henrik ( Heikki ) Keränen, s. 1690 Paldamo Hyrynsalmi Kerälä ( eli Mäki Lietekylä ). Tauluun 5.